Blogi

TYS:in ja Turun yliopiston tutkimusprojekti nytkäytti säästämään vettä

Jos olet asunut Aitiopaikassa, Haliskylässä tai YO-taloissa edellisen 12 kuukauden aikana, olet ehkä huomannut saaneesi sähköposteja vedenkulutukseen liittyen. Nämä viestit liittyivät Turun yliopiston ja Turun Ylioppilaskyläsäätiön tutkimusprojektiin, jonka taustalla on paljon opiskelijoiden vedenkäyttöä laajempia kysymyksiä.

Maailma on täynnä ongelmia, joihin asiantuntijoilla olisi ratkaisuja mutta joiden ratkaiseminen on vaikeaa koska ratkaisut vaativat suuria ihmisjoukkoja muuttamaan käyttäytymistään. Esimerkiksi koronapandemian aikana asiantuntijat ovat antaneet suosituksia monenlaisista hygienia- sekä rajoitustoimista ja suureksi kysymykseksi on muodostunut, miten ihmiset saataisiin toimimaan näiden suositusten mukaan. Pidempiaikaisia tavoitteita, joissa yksilöiden käyttäytyminen on avainasemassa ovat myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kansanterveyden edistäminen.

Psykologinen tutkimus on osoittanut, että pelkkä tiedon jakaminen saa harvoin suuret ihmismassat muuttamaan toimintaansa ja demokraattisessa yhteiskunnassa on perustellusti korkea kynnys käyttää lakeja, jotka määräävät ihmiset rangaistuksen uhalla toimimaan tietyllä tavalla. Tämän vuoksi tarve keinoille, joilla ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata, säilyttäen kuitenkin yksilön valinnanvapaus on suuri.

Yksi tällainen keino on nytky (eng. Nudge), jonka esittelivät Richard Thaler sekä Cass Sunstein kirjassa ”Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness” vuonna 2008. Vuonna 2017 Thaler voitti työstään taloustieteen Nobelin ja Sunsteinille myönnettiin ”psykologian Nobel”, Holbergin palkinto.

Nytkyn idea perustuu päätöksenteon psykologiaan. Ihmiset tekevät päivän aikana valtavan määrän valintoja ja psykologinen tutkimus on osoittanut, että suurinta osaa näistä valinnoista ei juurikaan harkita vaan ne tehdään nopeasti yksinkertaisten mentaalisten heuristiikkojen avulla, arkikielellä sanottuna tunteen, intuition tai rutiinin perusteella. Ihmisen tehdessä tällaisia valintoja, valintoihin vaikuttaa vahvasti tapa, jolla vaihtoehdot on esitetty. Esimerkiksi tehdessään ostoksia ihmisten ostopäätöksiin vaikuttaa se, miten tuotteet on asetettu esille ja muokkaamalla tuotteiden esillepanoa voidaan ostajat ohjata suosimaan tiettyjä tuotteita.

Ihmisten valintoihin vaikuttavia ympäristön piirteitä kutsutaan valinta-arkkitehtuuriksi ja nytky on tutkimustietoon perustuva muutos valinta-arkkitehtuurissa, jolla pyritään lisäämään tietynlaisten valintojen määrää tekemällä niistä helpompia, näkyvämpiä tai emotionaalisesti miellyttävimpiä. Esimerkiksi lounasravintoloissa pelkkä kasvisvaihtoehtojen määrän lisääminen lisäsi kasvisruuan kulutusta 15 % ja toimi siten terveellistä ruokavaliota edistävänä sekä kasvihuonekaasupäästöjä pienentävänä nytkynä.

Monet kaupalliset tahot pyrkivät vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen muokkaamalla valinta-arkkitehtuuria. Nytkyt eroavat kuitenkin markkinoinnista, koska niiden tulee noudattaa kahta eettistä periaatetta: Nytkyillä on tarkoitus ohjata ihmisiä kohti heille itselleen hyödyllisiä tavoitteita ja niiden tulee antaa nytkyn kohteena olevalle ihmiselle mahdollisuus sivuuttaa nytky ja toimia haluamallaan tavalla.

Nytkyt ovat herättäneet maailmalla paljon kiinnostusta ja niitä on käytetty valtion tasolla monissa maissa. Nytkyjen tieteellinen tutkimus on kuitenkin yhä alkuvaiheessa ja Suomessa Turun yliopiston psykologian laitos piti vuonna 2019 ensimmäisen kurssin nytkyjen käyttämisestä käyttäytymisen ohjaamiseen. Kurssi eteni lopulta tutkimusprojektiksi, jossa opiskelijat ideoivat ja toteuttivat psykologian tutkijoiden Nils Sandmanin sekä Jarno Tuomisen ohjauksessa käytännön nytkyn, jonka toimivuutta tutkittiin tieteellisesti.

Tämä projekti tehtiin yhdessä Turun Ylioppilaskyläsäätiön kanssa ja sen lopputulokseksi muodostui lopulta vedenkulutuksen vähentämiseen pyrkivä emotionaalisiin viesteihin perustuva nytky. Vedenkulutus on asia, johon jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ja veden säästäminen vähentää veden käsittelyyn liittyvää energiankulutusta, mikä taas säästää ympäristöä sekä rahaa. TYS:illä asukkaat eivät maksa vesimaksuja, mutta tämä ei tarkoita etteikö osa vuokrasta seuraisi veteen liittyvistä kuluista. Maailmalla on myös paljon alueita, joissa vedestä on pulaa ja kaikki vedensäästötekniikat ovat tällaisissa paikoissa erittäin tarpeellisia.

Syksystä 2019 kesään 2020 tutkimukseen mukaan valikoituneet asunnot saivat sähköpostiviestejä, joissa heidän vedenkulutustaan verrattiin koko talon keskikulutukseen – asukkaat saivat siten tietoa siitä paljonko he kuluttivat vettä naapureihinsa nähden ja myös pienen emotionaalisen yllykkeen kohti vedensäästämistä: Iloisesta surulliseen vaihtelevan vesi-emojin. Vastaavanlainen nytky on aikaisemmissa tutkimuksissa vähentänyt vedenkulutusta Amerikassa ja Signaporessa.

Kuten pitkittäistutkimuksessa usein käy, maailma ei pysynyt projektin aikana paikallaan vaan kevään 2020 pandemia muutti opiskelija-asumisen todellisuuden ja sekoitti samalla tutkimuksen alkuperäisen suunnitelman. Tästä huolimatta aineiston keräys saatiin kesällä päätökseen ja tuloksia analysoidaan parhaillaan. Alustavasti näyttää siltä, että iloiset ja surulliset vesipisarat aiheuttivat oikeansuuntaisen, mutta hyvin pienen vaikutuksen Turkulaisiin opiskelijoihin. Projekti oli ensimmäinen nytky-tutkimus Turussa ja vaikka vaikutus ei ollutkaan suuri, opittiin tutkimuksesta paljon nytkyjen toteuttamisesta ja tulevaisuudessa vastaavanlaisia kenttäkokeita on suunnitteilla lisää.

Tutkijatohtori Nils Sandman,
Turun yliopisto