Toimitusjohtajan katsaus

”Valmisteltavana olevan Turun kaupungin asunto- ja maapolitiikan mukaan asuntotuotannon kokonaisvolyymin tulee olla noin 2 100 asuntoa vuodessa, jotta kaupungin asukasmäärän kasvulle asetetut tavoitteet voivat toteutua. Luonnosdokumentissa pyritään mm. linjaamaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamistavoitteita, ja TYS:lle on siinä vuotuinen 140 asunnon tuotantotavoite, joka on hyvinkin mahdollinen säätiön strategiakauden 2018-2022 aikana. Aitiopaikassa on runsaat 250 asuntoa ja valmisteltavana olevan, Ylioppilaskylän länsipuolelle tulevan Tyyssija-hankkeen hieman alle 200. Seuraavana uudiskohteena on Ylioppilaskylän itälaidalle tuleva Kylänkulma, jonka kaavoitus etenee kuluvana vuonna ja johon suunnitellaan tulevan runsaat 350 asuntoa”

Lue lisää

Rakennushankkeet

Uudiskohde Tyyssijan hankintailmoitus julkaistiin joulukuussa 2018 ja tarjousten jättöaika umpeutui helmikuussa 2019. Tarjoukset määräaikaan mennessä jätti kolme rakennusyhtiötä. Kilpailutusprosessi toteutettiin neuvottelumenettelyllä. Käydyillä neuvottelukierroksilla suunnitelmia kehitettiin ja pyrittiin löytämään sekä rakentamista helpottavia että taloudellisempia toteutusratkaisuja. Kolmen neuvottelukierroksen jälkeen urakoitsijaksi valittiin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antanut Peab Oy, jonka kanssa allekirjoitettiin esisopimus.

Lue lisää

Tyyssija – Ylioppilaskylän uusi sydän

Tyyssijan rakennusprojekti käynnistyi jo vuonna 2017 järjestetyllä arkkitehtikilpailulla ja on ollut käynnissä useamman vuoden ajan. Ylioppilaskylän uuden sydämen suunnittelu on toteutettu asukkaat ja ympäristö huomioiden. Tiedossa on kattavasti palveluita koko Ylioppilaskylän asukkaille ja hyvin varusteltuja asuinneliöitä.

Pitkä tie

Vuoden 2017 jälkeen projektissa on tapahtunut paljon. TYS:n kiinteistöinsinööri Joonas Rantala ja rakennuttajainsinööri Johanna Salminen kertovat, että projekti on ollut monivaiheinen ja valmistelutöitä on tehty paljon ennen kohteen rakentamisen aloittamista.

”Projekti on ollut pitkä tie, joka alkoi jo vuonna 2017, jonka jälkeen alettiin suunnittelemaan ja tehtiin kaavoitusta. Projektia varten Ylioppilaskylässä piti tehdä kaavamuutos, jossa kaksi tonttia yhdistettiin. Lisäksi tontilla sijainneet talot muun muassa TYS:n toimisto purettiin”, kertoo Rantala.

”Vuonna 2019 kilpailutettiin urakka ja käytiin urakkaneuvottelut. Valitun urakoitsijan ja kohteen suunnitelleen arkkitehtitoimisto SIGGE Arkkitehti Oyn:n kanssa jatkettiin kohteen jatkosuunnittelua”, kuvaa Salminen.

Valmistuessaan Tyyssija on viisikerroksinen rakennus, jonka kolmessa ylimmärrä kerroksesssa on 186 opiskelija-asuntoa, katutasoon tulee Arkea Oy:n opiskelijaravintoja, CampusSportin kuntosali, päivittäistavarakauppa K-Kylänvalinta sekä TYS:n toimisto. Alimpaan kellarikerrokseen tulee esimerkiksi asuntokohtaiset varastot ja väestösuoja. Tiedossa on myös moderneja kestävän kehityksen mukaisia
energiaratkaisuja.

”Asunnot tulevat kulkemaan talon sisä- ja ulkokehällä, niin että rappukäytävät ovat talon keskellä. Sisäpihalle tulee rappuset ja viherelementtejä, joilla asukkaat voivat viettää aikaa. Asukkaiden käyttöön tulee myös kaksi oleskelutilaa, saunatiloja ja korttelipesula, jota myös Yo-kylä lännen asukkaat voivat käyttää. Lisäksi kohteeseen on suunniteltu Smartpost -automaattia.”, kertoo Salminen

”Rakennukseen tulee myös aurinkopaneeleita, joilla tuotetaan sähköä rakennuksen ja muiden ympäröivien talojen tarpeisiin. Lisäksi kohteeseen on tulossa kaukokylmä, jonka paluu puolelta saadaan lämmitysenergiaa lämpöpumppuihin”, lisää Rantala.

Loppukäyttäjät ohjaavat suunnittelua

Kohteen kaikki asunnot ovat yksiöitä, joista suurin osa on 20-30 neliömetrin kokoisia. Asuntoihin tulee asuntokohtainen ilmanvaihto ja vesimittari. Jokaisessa asunnossa on kellarissa oma huoneistokohtainen varasto. Suunnittelua ovat ohjanneet tulevien opiskelija-asukkaiden tarpeet.

”Rakennus on pyritty tekemään kustannustehokkaasti laatua unohtamatta. Suunnittelussa
on otettu huomioon nykyopiskelijan asuntotoiveet. Asunnoista löytyy paikka niin pesukoneelle kuin astianpesukoneellekin. Oppeja suunnitteluun saatiin myös vuodenvaihteessa 2019 valmistuneen Aitiopaikan rakennusprosessista ja asukkailta saadusta palautteesta. Kaikkiin asuntoihin tulee esimerkiksi sälekaihtimet”, kertoo Salminen.

”Kaikki asunnot ovat yksiöitä, jolloin myös vuokrataso pysyy opiskelijoille järkevänä. Myös asuntojen teknisissä ja energiaratkaisuissa on ajateltu loppukäyttäjää. Opiskelijat ovat kiinnostuneita ympäristöasioista ja voivat itse esimerkiksi vesimittareiden kautta seurata oman kotitaloutensa veden kulutusta. Omalta osaltaan myös säätiön kestävän kehityksen arvot ja Turun kaupungin energiatavoitteet
ovat ohjanneet suunnitelmaa ja mukaan on tuotu energiaratkaisuja”, huomauttaa Rantala.

Palkintona valmis rakennus

Sekä Rantala että Salminen kehuvat projektissa mukanaolo olleen mielenkiintoista. Palkintona lopussa on Ylioppilaskylän uusi sydän, jonka valmistumista molemmat odottavat innolla.

”Tämä on mielenkiintoinen haastava kohde, jonka suunnittelussa ja ohjauksessa on ollut mukava olla mukana. En tiedä samanlaista rakennusta Turussa, jossa olisi näin monipuolinen käyttäjien kirjo kun samassa rakennuksessa on ravintola, kuntosali, ruokakauppa ja vielä opiskelija-asuntoja sekä tällaisia energiaratkaisuja. Matkan varrella on kohdattu mielenkiintoisia haasteita, joista on hienosti myös
selvitty”, kertoo Rantala

”On hienoa olla mukana projektissa ja nähdä lopussa upea rakennus, joka tulee seisomaan paikallaan pitkään. Toivon toki, ettei enää rakennusvaiheessa tule mitään yllätyksiä ja rakennus valmistuu aikataulun mukaan niin kuin nyt näyttää. Toivon myös, että rakennuksen tulevat ja alueen nykyiset asukkaat ottavat rakennuksen omakseen”, sanoo Salminen.

Kestävä kehitys

Aiempien vuosien tapaan jätehuollosta vastasi Lassila & Tikanoja Oy. Keväällä 2019 Yo-kylän asukkaille toteutettiin kysely jätehuollon toimivuudesta alueella. Kysely mukaili syksyllä 2018 Nummenrannassa toteutettua kyselyä. Yo-kylän kyselyn tulosten perusteella jätepisteisiin tehtiin muutoksia, jotta ne vastaavat asukkaiden kierrätystarpeisiin paremmin. Jokaiseen jätepisteeseen toimitettiin kierrätysastiat kaikille jätejakeille ja vähiten käytetyt jätepisteet poistettiin käytöstä.

Yo-kylä lännessä käynnistettiin syksyllä 2019 yhteiskeittiöiden kierrätyskokeilu. Kokeiluun valittiin kaksi taloa, joiden yhteiskeittiöihin toimitettiin keräysastiat polttokelpoisen jätteen lisäksi muoville, biojätteelle, kartongille, lasille ja metallille. Kokeilun tarkoituksena on seurata, miten kierrättäminen yhteiskeittiöissä ja siivous saadaan sujuvasti yhteensovitettua.

Turun Kaupungin Kuntalaisten Energiakäänne – hankkeen (2016-2019) yhteydessä tiedusteltiin Turun Ylioppilaskyläsäätiön mahdollisuutta osallistua Euroopan Unionin Smart Cities and Community (SCC) Lighthouse – projektin hakuun, jossa yhtenä tavoitteena on luoda malliesimerkkejä ilmastopositiivisista kaupunginosista. Säätiö ilmoitti alustavasti olevansa kiinnostunut osallistumaan projektirahoituksen hakemiseen osana Turun kaupungin hakemusta osoittamalla hakemukseen sopivia kiinteistöjä. Hakemuksen valmistelu alkoi syksyllä 2019 ja hakemus jätettiin tammikuussa 2020.

Lokakuusta 2019 alkaen säätiön kaikkien kohteiden jätehuolto on toteutettu hiilineutraalisti. Jätehuollosta aiheutuvat päästöt kompensoidaan sitomalla niitä vastaava määrä hiiltä ilmakehästä Gold Standard -sertifioitujen metsityshankkeiden kautta. Hankkeet edistävät hiilensidonnan lisäksi myös muita kestävän kehityksen tavoitteita. Hankkeiden avulla tuetaan esimerkiksi paikallisten työllistymistä sekä vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. Tällä hetkellä hiilijalanjälkeä kompensoidaan Väli-Amerikan sademetsien metsityshankkeella. Palvelun tuottaa jätehuollosta vastaava Lassila & Tikanoja.

Vuoropuhelulla entistäkin parempaa jätehuoltoa

Vuonna 2019 Turun Ylioppilaskyläsäätiön asuntokohteiden yli 50 jätepisteen kautta eteenpäin siirtyi yli 1590 tonnia kotitalousjätteitä. Määrä ei ole aivan pieni ja siksi säätiössä panostetaan jätehuollon suunnitteluun. Toimivalla jätehuollolla ja asukkaiden aktiivisella kierrättämisellä saavutetaan ympäristöhyötyjen lisäksi myös taloudellisia säästöjä. Hyvät kierrätysmahdollisuudet ovat asukkaiden arvostama palvelu ja TYS pyrkiikin jatkuvasti kehittämään jätehuoltoaan niin asukkaille kuin ympäristöllekin mahdollisimman hyväksi.

Ahkeria kierrättäjiä

Vuonna 2019 TYS:n kierrätyspisteistä kerätyn jätteen määrä oli 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Tilastojenkin valossa TYS:n kierrätysaste on hyvä. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa kaikkien kotitalousjätteiden keskimääräinen kierrätysaste oli 42 prosenttia, kun TYS:n asuntokohteiden kierrätysaste oli vuonna 2018 54%. Kierrätysaste kertoo siitä, kuinka paljon syntyvästä jätteestä saadaan
käytettyä materiaalina tai jatkojalostettua raaka-aineiksi uusien tuotteiden valmistuksessa. TYS:n kohteissa syntyvien jätteiden hyötykäyttöaste on 100%, mikä puolestaan kertoo siitä, kuinka paljon jätteistä saadaan kierrätyksen lisäksi hyödynnettyä esimerkiksi energiantuotantoon. TYS:n kiinteistöassistentti Aila Kovasen
mukaan asukkaat ovat ahkeria kierrättäjiä.

”Yhteistyökumppaneidemme kanssa keskustellessa on tullut ilmi, että TYS:n asuntokohteiden kierrätysaste on ollut hyvä, jos vertaa keskimääräiseen asuntoyhtiöön. Toki eri asuntokohteiden välillä on eroja. On kohteita, joissa kierrätysaste noin 40% sitten kohteita missä se on 70%”, kertoo Kovanen.

Kovasen mukaan vaihtelevaan kierrätysasteeseen vaikuttavat asukkaiden kierrätysaktiivisuuden lisäksi myös jätepisteiden astiatyypit ja niiden tyhjennysrytmi. Lisäksi kaikkien asuntojen kierrätysastiat eivät enää vastaa nykyisten jätepisteiden jätelajikkeita ja kierrättäminen vaatii asukkaalta omaa aktiivisuutta ja halua järjestää itse kotonaan kierrätys toimivaksi.

”Pääsääntöisesti kierrätys onnistuu asukkailta todella hienosti. Toki satunnaisesti tulee ilmoituksia, että biojäteastiassa on muovipusseja tai kartonkiastia täyttyy nopeasti, kun astiaan laitetaan litistämättömiä pahveja. Pyrimme kuitenkin jatkuvasti löytämään ratkaisuja asukkaiden kierrätyksessä havaitsemiin pulmiin” Kovanen sanoo.

Jätekyselystä apua Ylioppilaskylän kierrätyksen kehittämiseen

Keväällä 2019 Ylioppilaskylän jätehuoltoa päätettiin lähteä kehittämään ja asukkaille toteutettiin kysely jätepisteiden toimivuudesta sekä niiden sijoittelusta. Noin kolmannes Ylioppilaskylän asukkaista vastasi kyselyyn. Kyselyn perusteella pohdittiin, miten kierrätystä voitaisiin vielä petrata, ja miten asukkaita voitaisiin motivoida kierrättämään vielä paremmin.

”Vastausten perusteella päätimme lisätä kaikkiin jätepisteisiin kaikkien jätelajien astiat. Aiemmin kohteissa, joissa on ollut useampia jätepisteitä, kaikissa pisteissä ei ole ollut kaikkien jätelajien astioita. Nyt muutama sellainen piste, joiden käyttöaste oli kyselyn perusteella alhainen, poistettiin käytöstä ja kaikkiin käyttöön jääviin jätepisteisiin toimitettiin keräysastiat kaikille jätejakeille. Näin saatiin suuremmalla
käytöllä oleviin pisteisiin myös lisää jäteastioita”, kertoo Kovanen.

Lisäksi Ylioppilaskylä lännessä käynnistettiin syksyllä yhteiskeittiöiden kierrätyskokeilu. Kokeiluun valittiin kaksi taloa, joiden yhteiskeittiöihin toimitettiin keräysastiat polttokelpoisen jätteen lisäksi muoville, biojätteelle, kartongille, lasille ja metallille.

”Ajatus kierrätyskokeilusta oli ollut jo aikaisemmin, mutta kierrätyskysely antoi vahvistuksen siihen, että kokeiluun kannattaa ryhtyä. Kyselyssä yhteiskeittiöllisissä asunnoissa asuvat harmittelivat keittiöiden rajallisia kierrätysmahdollisuuksia”, kertoo Kovanen.

Aiemmin keittiössä on ollut vain yksi polttokelpoisen jätteen astia eli käytännössä, jos asukas on halunnut kierrättää keittiössä syntyneet jätteet, on ne pitänyt viedä omaan huoneeseen lajitteluastioihin tai sitten jokaisen kokkauskerran jälkeen erikseen jätepisteille.

”Asukkaat ovat olleet kokeiluun todella tyytyväisiä ja lajittelu on onnistunut erinomaisesti. Olemme myös saaneet kyselyitä muilta Ylioppilaskylä lännen taloilta, saataisiinko niidenkin yhteiskeittiöihin astiat. Yhteen taloon astiat onkin jo hankittu”, sanoo Kovanen.

Vuoropuhelulla entistäkin parempaa jätehuoltoa

Kehitystyö ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman asukkaiden palautteita ja osallistumista jätekyselyihin.

”Asiakaspalaute on todella tärkeää kehitystyössä. Kyselyn avulla voimme palvella asiakaslähtöisesti ja kuunnella asukkaiden tarpeita. Kyselyjen lisäksi myös muu palaute vikailmoitusten ja muiden yhteydenottojen kautta on tervetullutta ja tärkeää palveluiden kehittämisessä. Keskustelun avulla palvelut saadaan kohdistettua oikein”, kertoo Kovanen.

Vuodeksi 2020 ei ole jätehuoltoon suunnitteilla isompia muutoksia. Vuoropuhelua asukkaiden kanssa jatketaan edelleen.

”Seuraamme viime vuonna tehtyjen muutosten vaikutuksia jätehuollon toimivuuteen. Ylioppilaskylä lännen asukkaille teimme yhteiskeittiöiden kierrätyskokeilun pohjalta follow-up kyselyn, jossa selvitimme miltä heistä kokeilu on tuntunut. Tulosten mukaan kokeilua kiitettiin ja sille toivottiin jatkoa. Asukkaiden palautteet ja ajatukset ovat tervetulleita ja muutoksia tehdään tarpeen mukaan”, kertoo Kovanen.

Talous

Vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen voit ladata kokonaisuudessaan tästä

Lataa PDF

Vuokrat opiskelija-asunnoista ja
koko liikevaihto (milj. €)

Keskivuokra ja hoitokulut (€)

Kiinteistön hoitokulut (%)

Lainojen lyhennykset ja korkokulut

Lainat lainatyypeittäin (%)

Liikevaihto

29,7

milj. €

Kiinteistön korjauksiin

4,9

milj. €

Keskimääräinen vuokra

12,60

€ / m²/ kk

Asukkaat

6428

Asuntohakemusta

3123

Uutta vuokrasopimusta

4861

Asuntoa

6932

Asuntopaikkaa

96,5%

Asuntojen käyttöaste

57%

Säätiön asukkaista asui yksiöissä tai soluhuoneissa

43%

Säätiön asukkaista asui perheasunnoissa

6339

Asukasta

joista

1580

Kansainvälisiä opiskelijoita