Canis familiaris. Doge. Hauva, haukku tai hurtta.
Ihmisen parhaalla ystävällä on monta lempinimeä, eikä suotta – onhan kyseessä Suomen suosituin lemmikkieläin. Tuoreen arvion mukaan koko maassa on jopa 800 000 koiraa, eli suurin piirtein yksi heiluhäntä jokaista seitsemää suomalaista kohden.
Koirat (ja muut lemmikit) ovat lämpimästi tervetulleita kaikkiin TYS:n asuntoihin asuntokohde Tavastia sekä soluasuntoja lukuun ottamatta. Koiran kanssa asumiseen liittyy kuitenkin joitakin ohjeita ja sääntöjä, jotka kaikilla koiranomistajilla, koiran hankintaa harkitsevilla sekä koirakodin naapureilla on hyvä olla tiedossa.
Diagnoosina koirakuume
Haaveiletko nelijalkaisesta kämppäkaverista? Koiran hankinta on iso päätös, jota ei sovi tehdä hätiköiden. Koirakuumeen iskiessä kannattaa ensi alkuun miettiä, miten koira sopisi omaan asumismuotoon ja arkirytmiin.
Joutuisiko koira olemaan pitkiä aikoja yksin? Pystyisitkö tarjoamaan koiralle riittävästi aktiviteetteja? Onko asunnossa tarpeeksi tilaa koiralle? Näitä kysymyksiä pyöritellessä on hyvä tutustua myös oman kodin lähiympäristöön ja selvittää, mistä löytyvät lähimmät ulkoilureitit ja koirapuistot.
Myös rotuvalinta on syytä tehdä harkiten, sillä koiraroduissa on isoja eroja. Koon ja ulkonäön lisäksi koirarodut eroavat toisistaan muun muassa ominaisluonteen, haukkuherkkyyden ja aktiivisuuden tarpeen osalta. Esimerkiksi Kennelliiton ylläpitämä rotutesti voi auttaa pohtimaan, minkälainen koira sopisi parhaiten juuri sinulle.
Ei haukku haavaa tee – mutta voi harmittaa naapuria
Koiran satunnainen haukkuminen kuuluu tavanomaisiin elämisen ääniin, joita täytyy sietää kerros- tai rivitalossa asuessa. Oma lukunsa on kuitenkin pitkään jatkuva ja toistuva haukkuminen tai ulvonta, joka voi kieliä esimerkiksi koiran yksin olemiseen liittyvistä vaikeuksista.
Jos siis huomaat naapurisi koiran haukkuvan tai ulvovan toistuvasti pitkiä aikoja, kerro asiasta viemällä asunnon postiluukkuun tai talon rappukäytävään lappu. Naapurisi ei nimittäin välttämättä edes tiedä koiransa haukkukonserteista, jos ne tapahtuvat hänen itse ollessaan poissa.
Turhautuessaan tai ahdistuessaan koirat voivat osoittaa mieltään myös pureskelemalla kalusteita tai karmeja. Lemmikkien aiheuttamat vahingot kuuluvat vuokralaisten korvattavaksi. Harmien välttämiseksi koiran yksinoloa on hyvä harjoitella jo pentuiästä asti. Harjoittelun voi aloittaa kevyesti, ja pidentää koiran yksinään viettämää aikaa asteittain. Näin koira saa totutella uuteen rutiiniin kaikessa rauhassa.
Koiranulkoilutuksen A, B ja C
Monien TYS:n asuntokohteiden läheisyydestä löytyy hyviä ulkoilureittejä pitkiä hihnalenkkejä varten. Arjen kiireiden keskellä ei kuitenkaan aina ole aikaa kulkea maisemareittejä pitkin, vaan koiran ulkoilutus tapahtuu usein oman kodin lähinurkilla. Taajama-alueella ulkoillessa koira tulee pitää aina kytkettynä, ja jätökset pitää kerätä pois maasta. Kyse ei ole vain hyvistä tavoista, vaan näin todetaan myös järjestyslaissa.
Myös pissapaikat kannattaa valita maalaisjärkeä käyttäen: esimerkiksi asuntojen pihat, aidanpielet, porttikongit, ulkorapun reunat ja leikkipuistot eivät ole hyviä paikkoja nostaa koipea. Yksittäinen viattomalta tuntuva lirautus voi pahimmassa tapauksessa innostaa myös muut koirat merkkaamaan saman kohdan.
Ulkoillessa on lisäksi hyvä kunnioittaa toisten henkilökohtaista tilaa. Vaikka itse tiedät, että koirasi haluaisi vain nuuhkutella ja tutustua, voi vieraan koiran lähestyminen tuntua toisista ihmisistä pelottavalta. Älä siis päästä koiraasi vastaantulijoiden lähelle, ellet ole varma, että tutustumishalu on molemminpuolista.
Sama periaate pätee myös lenkeillä vastaan tuleviin koiriin. Vierasta koiraa lähestyessä on syytä kysyä aina koiran omistajan lupa ja tarkkailla molempien koirien elekieltä ennen lähemmän tuttavuuden tekemistä. Näin varmistat, että karvakaverien kohtaaminen on miellyttävä kokemus kaikille osapuolille.
