”Nähdään kuuden aikaan siinä Posankalla.”
”Mä asun siinä ihan Posankan vieressä.”
”Jatkat vaan kaksi kilometriä siitä Posankan ohi…”
Se on possu. Tai siis kumiankka. Tai siis niitä molempia. Posankka on ehdottomasti Turun tunnetuin maamerkki. Kyseessä on Alvar Gullichsenin suunnittelema kookas patsas, joka tönöttää aivan Ylioppilaskylän ja Caribian tuntumassa ja toivottaa moottoritietä pitkin ajavat tervetulleeksi Turkuun. Lapsena, kun perheeni kanssa tulimme kylpemään Caribiaan, odotin aina jännittyneenä, milloin Posankka ilmestyisi näkyviin. Silloin tiesi olevansa perillä. Ja niin sitä tietää nykyäänkin.
Posankka saapui Turkuun 1999. Ensin sen paikka oli Aurajoella, mutta myöhemmin se siirrettiin nykyiseen paikkaansa Caribian edustalle. Posankka on varma yliopisto-opiskelijoiden rastikierroksien paikka ja opiskelijalle tuttu muutenkin – se nimittäin on lakitettu muutamana vappuna ylioppilaslakilla.
Moni varmasti ihmettelee, onko Posankalla jokin syvempikin tarkoitus. Turun kaupungin nettisivuilta selviää, että taustalla on ollut halu kritisoida nykyaikaista geeniteknologiaa sekä kunnioitus turkulaisen avantgarden perintöä kohtaan. Niin tai näin, ainutlaatuinen Posankka ainakin on. Ja mielestäni myös todella suloinen.
