Blogi

Kun opiskelin en koskaan asunut TYS:llä ja se oli virhe

TYS:n asunnoissa asuu karkeasti sanottuna noin 20% turkulaisista korkeakouluopiskelijoista. Säätiö on perustettu vuonna 1966 ja moni TYS:n työntekijä on itsekin asunut opiskelujensa aikana säätiön asunnossa. Omallakin bucket listilläni TYS:llä asuminen oli opiskeluaikoinani, mutta monen mutkan kautta kävikin niin, että en koskaan TYS:n asukkaaksi päätynyt. Nyt haluankin kertoa, miten nykyiset ja tulevat opiskelijat voivat tältä harmilta välttyä.

Aloitin suureksi yllätyksekseni historian opinnot syksyllä 2007 Turun yliopistossa. Yllätyksellisyys oli ehkä syy siihen, miten asumiseni kanssa kävi niin kuin kävi heti ensimmäisenä opiskeluvuotenani. Hyväksymiskirjeen saatuani lähdin niin monen muun uuden opiskelijan tavoin hakemaan asuntoa vasta heinäkuun loppupuolella kaksi viikkoa ennen opintojeni alkua ja jäin hakijasumassa ilman asuntoa.

  • Neuvo nro.1 – uusi opiskelija, hae asuntoa ajoissa. Tässä kohtaa mainittakoon, että uusien syksyllä opintonsa aloittavien opiskelijoiden asuntohaku alkaa 1. toukokuuta.

Pääsin kutienkin vuosien varrella seuraamaan sivusta opiskelukavereideni elämää Ylioppilaskylässä. Kadehdin asuinalueen tunnelmaa ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, jota ei omassa ei-TYS asunnossani ollut. Etkot ja jatkot löytyivät usein juuri TYS-asunnoista, joihin matkatessani, ja joista poistuessani unelmoin ystävieni kevyistä muutaman minuutin kävelymatkoista asunnolta toiselle.

Moni varmasti pohtii tässä kohtaa, miksi en vain hakenut myöhemmin TYS:ltä asuntoa? Olin onnistunut vuokraamaan asunnon, josta en päässyt heti halutessani muuttamaan pois. Pian löysinkin itseni taas tilanteesta, jossa asuntoa tarvittiin kahdelle, sillä olin alkanut seurustelemaan ja halusimme poikaystäväni kanssa yhteisen kodin. Ongelmana oli vain, että olimme saaneet tämän ajatuksen uuden lukuvuoden alussa, jolloin asunnot menivät uusille opiskelijoille ja TYS:llä oli tupa ns. täynnä.

  • Neuvo nro.2 – pohdi muutollesi paras aika. Lukuvuoden alussa, elo- ja syyskuussa, kaikki vapautuvat asunnot menevät uusille opiskelijoille. Jo opiskelevan kannattaa siis ajoittaa asunnonvaihto muihin kuin näihin kuukausiin.

Löysimme yksityisiltä markkinoilta asunnon, joka kuitenkin osoittautui Suomen talvessa hutivuokraukseksi. Sähkölämmitteinen puutaloasunto oli kahdelle opiskelijalle kylmään vuodenaikaan kallis asumisratkaisu. Asunnon vuokrasopimuksessa oli myös ehto, joka velvoitti asumaan asunnossa vähintään vuoden sopimussakon uhalla. Vaihdoimme asuntoa heti kun se oli mahdollista, jälleen kerran syksyllä ja päädyimme yksityiselle vuokranantajalle.

  • Neuvo nro.3 – ota huomioon asumisen lisäkustannukset ja vuokrasopimuksen ehdot. Monissa asunnoissa vuokran lisäksi huomioon tulee ottaa myös sähköstä, vedestä ja internetyhteydestä muodostuvat lisäkustannukset. TYS:llä asuessamme nämä kaikki olisivat kuuluneet vuokraamme. Lisäksi vuokrataso olisi varmasti ollut edullisempi, rahaa säästynyt muihin menoihin ja asunnosta olisi saanut muuttaa pois silloin kun itselle sopii.

Toinen yhteinen asuntomme oli meille lopulta sopiva ja jäimme asuntoon koko loppu opiskeluajaksi graduttamaan ja sen ylikin. Kohtalolla on kuitenkin joskus tapana sotkeutua tapahtumien kulkuun ja pääsin kuin pääsinkin kokeilemaan TYS:llä ”asumista”. Nyt istun päivittäin omassa 18 neliön yhteiskeittiöllisessä yksiössä tietokoneeni ääressä, kirjoitan, sometan ja selailen Jodelia. Välillä käyn yhteiskeittiössä kokkailemassa ja syömässä tai nauttimassa kupin kahvia kollegoideni kanssa.  Onhan se edes vähän sama asia kuin asuisi opiskelijana TYS:n asunnossa, onhan?

  • Viimeinen neuvo– seuraile asuntotilannetta ja hae jo etukäteen. Esimerkiksi näin keväisin asuntoja alkaa olla TYS:llä hyvin tarjolla, kun opiskelijat valmistuvat ja muuttavat pois.

 

Marja Aapalahti
Viestintiäkoordinaattori, TYS