Blogi

Junajuttuja

Meidän alallamme taitaa olla yleinen vitsi, että ihmiset opiskelevat jossain muualla ja valmistuttuaan lähtevät Helsinkiin töihin. Minä vannoin opiskelujeni alussa, että Helsinkiin en ainakaan lähde, mutta niin siinä sitten kävi jo toisen opiskeluvuoden jälkeen, että löysin itseni työskentelemästä – ja asumasta – Helsingissä. Tämän pienen ekskursion jälkeen palasin tietysti Turkuun opiskelemaan, mutta nyt neljännen opiskeluvuoden alussa oli edessä vähän pidempiaikainen muutto Helsinkiin.

Turkuun jäi tietysti poikaystävä, kämppä, kavereita ja tanssijuttuja, joten mistään aivan lopullisesta muutosta ei voida puhua. Juna kulkee, ja viikonloppuisin tuleekin usein hilpaistua Turkuun, pakoon Helsingin ihmisvilinää ja takaisin tuttuun ja turvalliseen Turku-elämään. Ja viime talvenahan kävin Turusta käsin Helsingissä töissä kaksi päivää viikossa, ja siinä vasta pendelöinti kahden kaupungin välillä tulikin tutuksi. Voisin siis kutsua itseäni jo varsin tottuneeksi junamatkustajaksi.

Ennen työtäni Helsingissä en ollut edes koskaan matkustanut junalla, mutta heti ensimmäisten kertojen jälkeen päätin, että bussilla en enää viitsi matkustaa näin pitkiä välimatkoja muuten kuin hätätapauksessa (ja öisin, sillä viimeiset junat Helsingistä Turkuun lähtevät puoli yhdeksän aikoihin illalla). Juna on miellyttävämpi, siellä ei tule matkapahoinvointia toisin kuin bussissa, ja matkustusaikakin on usein lyhyempi – ellei juna sitten ole myöhässä, mitä se valitettavasti melko usein taitaa olla.

Kahden tunnin junamatka kuulostaa pitkältä, mutta tekemistä kyllä riittää. Talviaamuisin, kun lähdin matkaan 5:30 Turusta ja ulkona oli vielä aivan pimeää, tuli usein jatkettua yöunia junassa. Toisina päivinä taas junamatkat toivat mukavat 4 tuntia lisää opiskeluaikaa. Joskus on myös mukavaa ihan vaan istua kuulokkeet päässä ja kuunnella lempimusiikkia tai äänikirjoja – milloin sitä saa ihan vain olla möllöttää tekemättä mitään? Junassa valmistuvat mukavasti myös seuraavan viikon aikataulut, tai blogipostaukset – kuten nyt.

Junaan oma suositukseni on ehdottomasti työskentelyhytti. Ihan pelkkään istuskeluun ja musiikinkuunteluun riittää tavallinenkin paikka, mutta silloin jos pitäisi vääntää seminaarityötä tai keskittyä lukemaan lakiopuksia, niin työskentelyhytti on ehdottomasti paras vaihtoehto. Hyttipaikka tosin kannattaa varata jo ajoissa, sillä ne varataan nopeasti täyteen!

Toisin kuin minä ajattelin opintojen alussa, ei ole mikään mahdottomuus asua Turussa ja käydä satunnaisesti Helsingissä töissä. Junamatkat eivät ole yhtään niin puuduttavia kuin voisi luulla. Siksi kannattaakin ehdottomasti tarttua tilaisuuteen, jos vaikka osa-aikainen pesti Helsingistä aukeaa. Sitä paitsi, kyllähän se niin on että ihminen voi lähteä Turusta – ei tosin lopullisesti – mutta Turku ei lähde ihmisestä!

Bloggari: Heta Hovi