Kaarinan VPK harjoitteli syksyllä TYS:n entisellä huoltohallilla. Harjoitusten tavoitteena oli kehittää vapaaehtoisten valmiuksia toimia tehokkaasti rakennuspaloissa ja muissa onnettomuuksissa.
Kaarinan Vapaapalokunnan eli VPK:n ryhmänjohtaja Matti Väyrynen kertoo TYS:n huoltohallin valikoituneen harjoituspaikaksi, koska halli sijaitsee hyvin lähellä Kaarinan VPK:n tiloja Nummenmäellä. TYS antoi tilat mielellään VPK:n harjoituksiin, sillä tilat eivät ole enää säätiön omassa käytössä.
– TYS arvostaa suuresti VPK:n vapaaehtoisten arvokasta pelastustyötä. Kun saimme kyselyn mahdollisuudesta käyttää huoltohallia harjoituksiin, annoimme tilat ilomielin Kaarinan VPK:n käyttöön, sanoo TYS:n kunnossapitopäällikkö Toni Pohjavirta.
Harjoituksia järjestetään, jotta VPK osaa toimia tehokkaasti tositilanteessa. Säännöllisen harjoittelun avulla pidetään yllä ja kehitetään vapaaehtoisten osaamista eri pelastustilanteissa.
– Harjoittelu on palokunnan toiminnan ydintä. Esimerkiksi savusukelluksessa, pintapelastuksessa ja putoamisvaarallisella alueella työskentelyssä, eli köysien kanssa toimiessa, on vuosittaiset pakolliset harjoittelumäärät. Niiden pohjalta tehdään palokunnassa koulutussuunnitelma, jonka mukaan viikoittaiset harjoitukset toteutetaan, kertoo Väyrynen.
Harjoituksia rakennuspalojen varalle
Harjoituksia järjestettiin yhteensä neljänä päivänä. Väyrynen kertoo, että harjoitusten pääpaino oli erilaisten rakennuspalojen sammuttamiseen liittyvät asiat.
Kahdessa harjoituksessa perehdyttiin yksittäisiä asioita yksittäisiin osa–alueisiin, kuten lämpökameran käyttöön, sammuttamiseen letkujen ja suihkuputkien avulla sekä pienempien palojen sammuttamiseen käsisammuttimilla. Yksi harjoituksista oli hälytyksen kaltainen, jossa palokuntalaiset eivät tienneet etukäteen mitä on edessä. Tarkoituksena oli testata toimintakykyä ja päätöksentekoa aidontuntuisessa rakennuspalotilanteessa.
– Testasimme mm. erilaisten suihkuputken käyttötapojen vaikutusta siihen, miten sammuttajien toiminta vaikuttaa savun käyttäytymiseen ja leviämiseen rakennuksessa. Pääsimme myös testaamaan pistosuihkuputkien käyttöä, eli seinän läpi porattavan reiän läpi käytettävää pitkulaista suihkuputkea, jolla sammuttamista voidaan tehdä suljettuun tilaan ovea avaamatta, kuvaa Väyrynen.
Drone auttaa pelastajia paikantamaan paloalueita
Mukana harjoituksissa oli myös drone. Väyrynen kertoo, että UAS–toiminta (Unmanned Aerial System) eli droonitoiminta on yksi Kaarinan VPK:n yksi erikoistumisaloista. Dronen lämpökameralla voidaan rakennuspalossa nähdä, miten palo on levinnyt esimerkiksi katon alla, ja maastopaloissa sitä voidaan käyttää paloalueen koon selvittämisessä.
– Drone on tärkeä työkalu, sillä sen avulla saadaan nopeasti ilmasta käsin tilannekuvaa onnettomuuspaikasta. Lähes aina isommissa tulipaloissa taivaalla pörrää pelastuslaitoksen drone, joka usein on Kaarinan VPK:n operoima. Lämpökamerallisella dronella voidaan myös etsiä kadonneita ihmistä, Väyrynen kertoo.
Vapaapalokuntien toimintaan voi lähteä mukaan kuka tahansa
Suomessa pelastustoimi perustuu yhteistyöhön ammattipalokuntien ja vapaaehtoisten palokuntien, eli VPK:iden, välillä. Nykyisin näitä vapaaehtoisia palokuntia kutsutaan sopimuspalokunniksi
Noin 90 prosenttia Suomen pinta–alasta on aluetta, jossa sopimuspalokunnat hoitavat kaikki pelastustehtävät. Kokonaisuudessaan noin 60 prosenttia kaikista pelastustehtävistä Suomessa on sopimuspalokuntien vastuulla.
– Ammattipalokuntia on yleensä vain kaupungeissa ja isoimmissa kylissä. Kaupungeissa toimivat VPK:t tukevat ammattipalokuntia isommissa tehtävissä sekä samanaikaisissa hälytyksissä. Näin on esimerkiksi Turussa, Väyrynen kertoo.
Vapaapalokunnan toimintaan voi lähteä mukaan kuka tahansa, eikä aiempaa taustaa pelastustoiminnasta ei tarvita. Ainoa vaatimus on suomen kielen taito, sillä kaikki koulutukset järjestetään suomeksi.
– Hälytysosaston lisäksi palokunnassa on myös muita tehtäviä, kaikkien ei tarvitse niin sanotusti ”vetää letkua”, vaan myös nuoriso–osaston kouluttaminen ja tukitehtävät kuten alkusammutuskoulutus ja muut turvallisuuskoulutukset tarvitsevat tekijänsä, kannustaa Väyrynen.
Uusia vapaaehtoisia otetaan mukaan toimintaan kahdesti vuodessa; koulujen alkaessa joulun jälkeen ja ensi syksynä kesälomien jälkeen. Jos palokuntatoiminnasta on kokemusta jo ennestään, mukaan voi tulla milloin vain.
Lisätietoa vapaapalokunnan toiminnasta ja osallistumisesta toimintaan löydät:
