Itselleni tuli todellisena yllätyksenä, että todella läheltä Turkua löytyy kansallispuisto. Kurjenrahka levittyy monen eri kunnan alueelle ja reittivaihtoehtoja löytyy joka lähtöön – niin lyhyitä päivälenkkejä kuin 30 kilometrin vaelluksiakin. Erilaista maastoa taas pääsee ihailemaan aina suosta aarnimetsään.
Minä kävin alkukesästä kokeilemassa kuuden kilometrin mittaisen Savojärven kierroksen. Kierros kiersi järven ja puikkelehti aina välillä metsämaisemissa, välillä suomaisemissa. Ilma oli kesäisen lämmin ja rohkeimmat seurueestamme pulahtivat jopa uimaan. Reitin varrelle osui Kuhankuonon rajakivi, joka on kansalaissodan aikainen muistokivi. Retken päätteeksi kävimme vielä Kurjenpesän luontomajalla paistamassa makkarat.
Ihmisiä ei ollut liikkeellä paljoakaan, joten melko rauhassa puistossa sai vaellella. Iso osa matkasta oli varustettu pitkospuilla, mikä riemastutti erityisesti minua – pitkospuut jollain tapaa kuuluvat kanssallispuistoihin, eikö vain? Uskon, että kiertämämme retkeilyreitti on todella hieno myös syksyisin ja aivan alkukeväästä.
Seuraavaksi retkeksi ajattelin suunnitella Vajosuon vaellusta, joka on 30 kilometriä. Retkelle voisi mennä pariksi päiväksi ja yöpyä matkan varrella. Kurjenrahkaan pääsee kätevästi bussilla, joten tämän helpommaksi vaellukselle lähtemistä ei kyllä voi tehdä!
